Pieni lapsi oppii mallista. Lapsi seuraa tarkasti vanhempiensa tapaa puhua ja toimia, ja yrittää sitten matkia. Tämän vuoksi esimerkiksi lapselle puhuminen heti tämän syntymästä saakka on tärkeää.
Pieni lapsi on myös hyvä peili. Häntä katsomalla näkee herkästi ne asiat, joissa on onnistunut tai epäonnistunut. Kuten nyt vaikkapa tämä murina. Tässä on tullut epäonnistuttua.
Onnistumisiakin on. On mukava huomata, kuinka lapsi pyrkii olemaan kohtelias hokemalla ole hyvää, tai kuinka hän yrittää selvittää pulmatilanteita ensin elekielen, ilmeiden ja yksittäisten sanojen avulla, ja vasta viimeisenä keinona itkemällä.
Tilanteissa, joissa pieni lapsi käyttäytyy epätoivotulla tavalla, on aikuinen avainasemassa. Lasta on turha moittia tai syyttää. Lapsen käytös muuttuu aikuisen hyvän käytöksen myötä.
Minun on kestettävä lapseni murinaa ja opeteltava itse puhumaan kissoille kauniimmin. En varsinaisesti ärjy kissoille, mutta kriittisellä hetkellä olen kyllä kiukkuinen. Vasta kun opin muuttamaan oman käytökseni, voin alkaa odottaa muutosta lapsen käytöksessä. Eikä muutos lapsessa tapahdu sinä päivänä kun minä muutun. Muutosta murisevaan lapseen voin odottaa vasta myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti